Idän henkisyys

Mielikuvat idän syvästä, henkisestä viisaudesta ovat kiehtoneet länsimaissa eläneitä ihmisiä jo pitkään. Näyttely valottaa näiden mielikuvien historiaa ja osoittaa, miten esimerkiksi jooga, itämainen tanssi sekä idän viisaiden opetukset ovat vetäneet taiteilijoita puoleensa 1800-luvun lopulta lähtien – ja miten innostus idän henkisyyteen näkyy heidän taiteessaan. Näyttelyssä on esillä muun muassa Akseli Gallen-Kallelan taidetta sekä hänen matkoilta keräämiään esineitä. Kolonialismin varjoissa Eurooppaan tuotiin runsaasti eksoottista esineistöä, joka päätyi usein osaksi museoiden kokoelmia ja ateljeiden sisustuksia. Näyttelyssä nostetaan esiin idän henkisyyteen liittyvien mielikuvien ongelmallisuutta, mutta myös taiteilijoiden aitoa halua ymmärtää ja oppia toisista kulttuureista. Näyttelyssä nähdään myös laaja kattaus vaasalaissyntyisen Ilona Hariman teoksia, jotka ovat aiemmin jääneet vähälle huomiolle.

Viime aikoina idän henkisyys on sekoittunut osaksi populaarikulttuuria ja uushenkisyyden kirjavaa maastoa. Se elää ihmisten mielissä estetiikan kaipuuna, eskapismina ja haluna tarkastella elämää henkisestä näkökulmasta. Näyttelyssä on mukana myös nykytaiteilijoiden kuten Outi Heiskasen, J. O Mallanderin ja Silja Rantasen teoksia, jotka ammentavat idän perinteistä ja filosofioista – ja tarjoavat näkökulmia muun muassa henkiseen kasvuun sekä mielen kahleista vapautumiseen.

Näyttelyn on tuottanut Vaasan kaupungin museot ja se sisältää lukuisia lainoja taidemuseoista sekä harvoin nähtävistä yksityiskokoelmista. Vaasan kaupungin museot on kartoittanut myös näyttelyä varten neljän naistaiteilijan: Eva Bremerin, Meri Genetzin, Ilona Hariman ja Lyyli Visannin teoksia ja tuotantoa niin julkisista kuin yksityisistä kokoelmista.